Sunnuntaina 12.3 innokas joukko ratsastuksen harrastajia kokoontui kuuntelemaan Riitta Holopaista KRG:n järjestämälle luennolle. Aihe oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen kaikille, jotka miettivät miten saada enemmän irti harrastuksesta tunti-ja harrasteratsastajana kun harrastukseen käytettävä aika ja raha ovat mahdollisesti kortilla.
Mitä ratsastus on?
Riitta avasi luennon kertaamalla, mitä ratsastus oikeastaan on. Ensisijaisesti ratsastus on kommunikointia hevosen ja ratsastajan välillä sekä hevosen kouluttamista. Toissijaisesti ratsastaminen on liikuntaa. Ratsastus on taitolaji ja taitolajeilla on monta mittaria. Ratsastuksessa taitoa voi mitata millä tasolla ratsastat (helppo vai vaativa kouluohjelma, estekorkeus), tuloksilla mitä saat kilpailuista, pystytkö kehittämään hevostasi eteenpäin tai vaikka sillä, minkälaisilla hevosilla ratsastat. Riitta painotti, että taitoa kannattaa tarkastella laadukkuuden ja hevosystävällisyyden kautta. Hevosystävällisyydellä Riitta tarkoitti sitä, että hevosen luontaiset ominaisuudet tulisi ottaa huomioon niitä käsitellessä. Hevosella on hevosen vaistot ja parhaiten hevosista ja niiden käytöksestä oppii olemalla hevosten kanssa ja seuraamalla niitä mahdollisimman paljon.
Mitä taito on?
No mitä se ratsastuksen taito sitten on? Riitta muistutti, että taito on aina opittua eli kovan harjoittelun tulos. Holopaisen mielestään niin kutsuttuja synnynnäisiä lahjakkuuksia ei ole, mutta ihmisillä on ominaisuuksia, jotka edesauttavat tai haittaavat ratsastuksen taidon kehittymistä. Tällaisia ominaisuuksia ovat tasapaino, oman kehon hallinta, oman asennon tunteminen, rytmitaju, koordinaatiokyky, hevosenlukutaito, empatia ja rohkeus. Näitä taitoja voi kuitenkin kehittää ja aina voi oppia lisää.
Ratsastajan kehittyminen
Ratsastajan kehittymiseen vaikuttavat monet asiat. Perusratsastukseen kuuluu istunta, tasapaino, rentous ja liikkeisiin mukautumisen oppiminen sekä ratsastuksessa käytettyjen perusapujen eli itse ratsastamisen oppiminen. Kun perusasiat alkavat olla hallussa voidaan puhua vaikutusratsastuksen oppimisesta ja kehittymisestä. Alussa ratsastaja kykenee koulutetulla hevosella suorittamaan vaativia tehtäviä ja kun ratsastaja kehittyy ja nousee korkeammalle tasolle, hän pystyy jo kouluttamaan hevosta itse.
Mitä pitäisi sitten tehdä kehittyäkseen paremmaksi ratsastajaksi? Jotta voi kehittyä, pitää tunnistaa, että kehitykseen vaikuttavat psyyke, fysiikka sekä sitten se taito eli lajiharjoittelu.
Psyyke
Psyykkisiä ominaisuuksia, joita ratsastaja tarvitsee, ovat rentous, rohkeus, itsevarmuus, empatia, herkkyys, kärsivällisyys, pitkäjänteisyys, keskittymiskyky, hevosenlukutaito ja näitä kaikkia asioita mieluiten tasapainossa. Ratsastaja voi olla rohkea ja mennä monenlaisilla hevosilla, mutta jos puuttuu herkkyyttä, voi olla vaikea tuntea hevosta, mikä edesauttaisi oppimista. Nämä ominaisuudet ovat sellaisia, että ratsastajan olisi hyvä pysähtyä miettimään niitä omia piirteitä ja miten niitä voisi kehittää ja miten ne vaikuttavat omaan oppimiseen. Millaiset ovat sinun psyykkiset ominaisuutesi? Oletko rohkea vai ujo, hidas vai nopea, herkkä vai päällekäyvä? Entä miten lähestyt hevosta? Monet saattavat lähestyä hevosta oman luonteensa mukaa (liian varovasti tai liian rohkeasti), kun pitäisi osata lukea hevosta ja lähestyä sitä sen luonteen mukaisesti.
Riitta suositteli, että harrastaisimme itsetutkiskelua näissä tilanteissa hevosen näkökulmasta, mikä on usein hyvin avartavaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että pitäisi ymmärtää millainen eläin hevonen on. Tätä tietoa voi saada lisää lukemalla (internet, hevoskirjallisuus) sekä tarkkailemalla hevosia eri tilanteissa.
Fysiikka
Fyysisen kunnon osalta ratsastajan ei kannata tavoitella maksimaalista lihasvoimaa tai nopeutta. Riittävä aerobinen kunto, liikkeen ja asennon tuntemisen hallinta, oman massan hallinta ja liikkuvuuden kehittäminen ovat asioita, joilla ratsastaja voi vaikuttaa omaan ratsastuskuntoon. Hyvä ja tehokas istunta vaatii keskivartalon ja lantion alueen lihaksistoa ja niiden hallintaa.
Liikunnallisuuden ja oman kehon hallinnan kehittäminen ovat halvin, tärkein ja nopein oheisharjoittelu, millä ratsastuksessa pääsee parempiin tuloksiin.Kun mietit sitä, millainen fyysinen kuntosi on, sinun tulisi määrittää lähtötasosi rehellisesti. Millainen on peruskuntosi ja –kestävyys? Miten on kehonhallinnan laita ja tunnetko oman asentosi? Pitäisikö kehittää tasapainoa, entä notkeutta, ketteryyttä ja jäntevyyttä?
Kysyttäessä ratsastajan painon vaikutuksesta, Riitta totesi, että ylipainoa ei voi hallita lihaksilla, mutta alipainoin ratsastaja ei jaksa ratsastaa. Riitan sanoin kaikennäköisillä kropilla voi ratsastaa taitavasti kun hallitsee oman vartalonsa. Hän myös muistutti arkiliikunnan tärkeydestä ratsastajan kunnon kannalta. Voit kävellä tai pyöräillä tallille tai työmatkat, käytä rappusia hissin sijasta tai hanki vaikka tasapainolauta kotiin ja käytä sitä kun peset hampaita. Pienet arkiset valinnat vaikuttavat yllättävän paljon.
Ratsastajan taito
Riitan mukaan ratsastajan taito syntyy:
- psyyken hallinasta, luottamuksesta, itsevarmuudesta
- keskittymisestä, pitkäjänteisyydestä
- tunteesta, empatiasta
- kestävyydestä, lihaskunnosta, liikkuvuudesta
- tasapainosta, oman kehon hallinnasta
- kokemuksesta ja tiedosta
Tämä kaikki vaatii harjoittelu, valtavia määriä harjoittelua. Ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, mutta omia edellytyksiä kehittyä voi parantaa. Hevosen hallitsee jos hallitsee ensin itsensä.
Edellytyksiä voi parantaa tutustumalla aiheeseen teorian tasolla. Kirjallisuus, netti, videot ja hevosen kanssa oleminen ja sen toiminnan seuraaminen muutenkin kuin ratsastamalla, ovat tapoja, miten opimme lisää hevosista ja ratsastuksesta. Hevosen liike-ja biomekaniikan tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, miksi esim. taipuminen ei ole hevoselle luonnollista. Tämän ymmärtäminen teorian tasolla auttaa ymmärtämään mitä meidän tarvitsee tehdä kun olemme itse ratsun selässä. Ratsastajan paras turva on hevosenlukutaito. Ratsastus on laji, missä tapahtuu ja vaaratilanteilta ei voi välttyä, mutta niitä voidaan minimoida kun osaamme lukea hevosen reaktioita erilaisiin tilanteisiin.
Taidolla on mahdollisuus kehittyä kun ratsastajalla on riittävät fyysiset edellytykset ratsastukseen. Ratsastajan rentous ja itseluottamus lisääntyvät oman kehon hallinnan tuoman hevosen hallinnan tunteen kasvaessa. Tähän kun lisätään hyvät teoriatiedot hevosesta eläimenä ja ratsastuksesta sekä kokemusta hevosen kanssa olemisesta ja iso halu oppia, on kehittymistä lähes mahdoton estää.
Miten sitten voimme kehittyä?
Riitan mukaan tavoitteellisen harjoittelun voi aloittaa millä tasolla tahansa. Jotta voi aloittaa, on selvitettävä mikä on tavoitteesi ja selvitettävä lähtötaso; millä tasolla olet taidollisesta, fyysisesti ja psyykkisesti. Tämän lisäksi tulisi kartoittaa, mikä on käytettävissä oleva aika ja raha ja milloin tavoitteisiin halutaan päästä.
Tavoitetason määrittämisessä Riitta muistutti, että liian alhainen tavoite ei motivoi ja liian korkea tavoite taas aiheuttaa varmasti epäonnistumisen tunteita. Tämä on kuitenkin monelle meistä harrastus, josta pitäisi nauttia, joten väärä tavoite ei auta oppimista. Välitavoitteet ovat tärkeitä, jotta voidaan seurata mennäänkö harjoittelussa oikeaan suuntaan. Lisäksi tavoitteiden tulee olla konkreettisia (laukan nostaminen ensimmäisen kerran, tietyn kouluradan suorittaminen tietyllä prosenttitasolla jne), jotta voit havainnoida omaa kehittymistä.
Riitta kuitenkin huomautti, että tiukkapipoisuus tavoiteasetannassa ei ole valttia vaan oppiminen pitäisi ottaa matkana. Ole itsellesi armollinen, mikäli kehittyminen vie oman aikansa. Riitta muistutti, että ratsastajan tulisi ottaa vastuu omasta oppimisesta. Huonoimmillaan vaikutusratsastaminen on vain suorittamista ja unohdetaan se, minkä takia lajia on aikanaan lähtenyt harrastamaan. Harrastuksen pitäisi tuoda ensisijaisesti iloa ja onnentunteita elämäämme.
Kiitoksia Riitta Holopaiselle mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättäneestä iltapäivästä Kauniaisissa. Kotiin lähti joukko tämän mahtavan lajin harrastajia, jotka varmasti saivat uutta kipinää omaan kehittymiseen.
